Mt. Eden

Olin aamulla päättänyt tehdä pienen retken läheiselle tulivuorelle, mt. Edenille. Vuori on pieni sammunut kukkula noin puolen tunnin kävelymatkan päässä hostellilta. Suihkuun mennessä törmäsin saksalaistyttö Christinaan jolla oli päivälle sama suunnitelma. Pikaisen suihkun jälkeen lähdimme tarpomaan hiostavassa kuumuudessa määränpäähän.

Saksalaisten kanssa tulee hyvin juttuun, verrattuna muihin eurooppalaisiin mentaliteetti on melko samanlainen kuin suomalaisilla. Onneksi näin koska ne penteleet on vallannu koko saarivaltion! Ollaan naureskeltu miten joka kerta saksalaisen poistuessa hostellista saapuu vähintään kaksi tilalle. Tästä syntynytkin pieni piruilu saksalaisista "käyttökamana", jos ei miellytä niin voi aina vaihtaa uuteen :)

Hostellielämää

Yksin matkustaminen oli paras päätös ikinä. Seurassa matkustaessa ei tule niin helposti juteltua vieraiden ihmisten kanssa, kaverin kanssa suomen puhuminen kun on niin helppoa. K'roadilla moni matkustaa yksin, ja terassilla onkin vain parissa päivässä syntynyt monta tuttavuutta joiden kanssa viettää aikaa.

Viiden Aucklandissa vietetyn päivän aikana on tullu käytyä stand up-illassa, taidemuseossa, leffassa (Le Mis <3), käyty tsekkaamassa K'Roadin yöelämä ja hengailtu paljon terassilla.

Terassilla istumisesta puheenollen, lauantaina oli mahtavin päivä ikinä. Heräsin siinä yhdentoista aikaan ja kävin suihkussa, lämmitin edellisen päivän thairuokaa ja istahdin terassille. Päivä kului istuskellen ja ukulelea räpytellen, jengi kävi kääntymässä ja juttelemassa. Jossain vaiheessa tajusin istuneeni 6h yhteen menoon ja hain lisää ruokaa. Illan mittaan jengiä valui takaisin hostellille ja jokainen kävi hajoilemassa suomalaistytölle joka edelleen kököttää samassa tuolissa. Lopulta istuttiin koko porukka iltaa terassilla. Ihan mahtava päivä, istumista kertyi lopulta 13h, ehkä rennoin päivä moneen vuoteen.

Parin päivän sisällä suurin osa meistä jatkaa matkaansa, mutta fb:n avulla on helppo olla yhteyksissä ympäri NZ:tä palloilevien kanssa. Verkostoituminen on järkevää, sillä ilman suunnitelmaa matkustaessa voi saada hyviä vinkkejä paikoista joissa käydä ja hyvällä tuurilla saada apua työn saannissa. Esimerkiksi saksalaistyttö Christina, jonka kanssa kävin tulivuorella, lähti tänään pohjoiseen työskentelemään jonkun perheen pyörittämässä baarissa jossa on ilmainen majoitus. Paikka ottaa kuulemma monta travellaajia kerralla hommiin ja Christina kehottikin ottamaan yhteyttä jos eksyn sinne suunnalle, lupasi suositella mua perheelle.

Jenkkipoika Devon palasi toissapäivänä K'roadille sillä sunnuntaisin aucklandissa järjestetään automarkkinoita joista voi halvalla ostaa käytettyjä autoja. Auto löytyi ja tänään poika jatkaa matkaansa tuntemattomille reiteille. Itsellä on vielä yksi yö K'roadilla mutta jos saan houkuteltua pojan jäämään vielä huomiseen, saatan liittyä seuraan jakamaan bensakustannukset.

Saa nähdä mistä sitä itsensä vielä löytää, jos ei muuta niin huomenna rinkka selkään ja bussiasemalle ihmettelemään minne sitä lähtis :)

Kulttuuripläjäys

Tänään on ollut ihan liian hiostava sää. Käytiin iltapäivällä saksalaispoika Simonin kanssa Aucklandin taidemuseossa pyörimässä ja nauttimassa ilmastoinnista. Taidetta oli laidasta laitaan maoriteemoista nykytaiteeseen. Mun lemppareita oli huone jossa peili katossa ja lattiassa, futuristisella musiikilla höystettynä. Toinen siisti oli pienoismalli psykon talosta jonka sisällä pyöri video Norman Batesista kulkemassa ikkunan ääressä. Museoon oli ilmainen sisäänpääsymaksu. Maksullisena näyttelynä olis ollut valokuvanäyttely "who shot rock & roll", joka oli kuitenkin vähän liian hintava meijän budjettiin. Jos on vielä keväällä näytillä niin käyn vilkaisemassa sen kun palaan aucklandiin lähtiessä.

Byrokratiaa ja papereiden pyöritystä

Huh mikä päivä eilen! Ajattelin aamulla pikaisesti hoitaa veronumeron (IRD numero, vastaa meijän sos.turv.tunnusta) ja puhelinliittymän ja tehdä iltapäivällä pienen kävelyretken läheiselle tulivuorelle. Aikaerorasitus painaa melko pahasti päälle, heräsin jälleen aivan turhan aikaisin ja vietin muutaman tunnin kahvikupin kanssa koomaillen. Veronumero on helppo hoitaa lomakkeella, joita hostellilla sattui vielä olemaan valmiina. Täytyy vain täyttää lomake ja ottaa kopiot henkilöllisyystodistustuksista. Täytin kaavakkeen ja sain hostellilla kopioitua dokumentit, passin ja henkkarit. Kaavake pitää viedä postiin, jossa hoidetaan kaikki muutkin hakemukset ja lomakkeet. Matkalla postiin hommasin vielä prepaid liittymän joka hoitui viidessä minuutissa.

Post shop oli ihan kulman takana ja ehdin jo iloita kuinka helposti kaikki järjestyy. Postissa kuitenkin selvisi ettei suomalainen henkilökortti riitä, pitäisi olla ajokortti. Postin henkilökunta oli kuitenkin supersymppiksiä niinkuin kaikki uudessa seelannissa, ja neuvoi varaamaan ajan IRD:n (kela) virastoon Takapunassa, bussimatkan päässä keskustassa. Kertoivat vielä että IRD:n saadakseen pitää olla pankkitili, onnekseni samassa tilassa toimii myös kiwi bank joka tarjoaa travellaajille ilmaisen väliaikaistilin. Ihana kassatäti (joka käytti jatkuvasti nimitystä 'dear') kertoi että johtajalla on seuraava aika kymmenen minuutin kuluttua ja kehotti palaamaan silloin.

Painelin pihalle seisoskelemaan hetkeksi, jolloin sisältä pamahti komea pukumies joka lohdutti kertomalla kuinka on joskus ulkomailla joutunut vääntämään monta viikkoa saadakseen puhelinliittymän. Juteltiin hetki matkustamisesta jonka päätteeksi mies kysyi onko mulla jo numero täällä, jos tarvitsen joskus apua tai seuraa lasilliselle. Annoin numeron ja mies jatkoi matkaansa. Ikinä en Suomessa antais numeroa kellekään random jantterille, prepaid numeroa sen sijaan helppo jakaa. Mä tykkään tästä maasta :)

Sain lopulta hoidettua itselleni paikallisen pankkitilin, johtaja oli maailman mukavin setä joka varmisti aina vaikeiden sanojen kohdalla että ymmärsin, ja osasi selittää asiat helposti. Edes Suomessa en on kokenut noin miellyttävää virastovisiittiä! Nyt on tili, verkkopankkitunnukset ja jopa pankkikortti! Ja kaikki ilmaiseksi! Soitin iltapäivällä IRD:n toimistoon ja sain ajan maanantaille, tulivuorelle en ehtinyt mutta onhan tässä päiviä.

Illalla käytiin saksalaispoika Simonin kanssa leffassa katsomassa Les Miserables, ja laulettiin mukana takarivissä :) Tänään on perjantai, päivän suunnitelmissa on taidenäyttelyitä ja illalla ehkä tsekkaamassa aucklandiin yöelämä.

Auckland

Kävin eilen kiertelemässä/eksyilemässä kaupungilla. Aucklandin keskusta on mukavan kokoinen tähän tarkoitukseen, kaikkialle pääsee kävellen ja keskellä sijaitseva sky tower toimii hyvänä maamerkkinä. K'road city travellers hostelli sijaitsee Queen streetin risteyksessä, joka on yksi pääkaduista ja loppuu satamaan, kävellen matkaan menee n. 20 minuuttia. Eli melko loistava sijainti. Hauskana yksityiskohtana; hostelli sijaitsee nimensä mukaisesti K'roadilla, mutta kadun oikea nimi on
Karangahape. Koska kukaan ei osaa lausua tai kirjoittaa sitä, käytetään siitä yleisesti nimitystä K'road.

Mutta takaisin kaupunkikierrokseen. Keskusta on todella puhdas, eikä liikennekään ole päätä huimaava. Vasemmanpuoleinen liikenne tulee käymään turmioksi, lapsena opetettu "katson ensin vasempaan sitten oikeaan ja vielä uudelleen vasempaan" on pinttyneenä syvälle alitajuntaan.

Aasialaisia on paljon. Hetken saatoin kuvitella armaan neiti Satokankaan vierelleni tarpomaan, sillä meininki oli kuin Vancouverissa konsanaan :) Muutaman tunnin tarpomisen jälkeen päätin pysähtyä lounaalle californiahenkiseen burritomestaan, järkyttävän kokoisia mötkäleitä! Vatsa täynnä oli hyvä palata hengailemaan hostellille.

K'road hostellissa on yllättävän vähän travellaajia. Ainakin puolet asukkaista on kiiwejä jotka yrittää etsiä töitä aucklandissa, ja viettää päivänsä työhaastatteluissa tai omissa oloissaan. Loput reissaajat ovat kolmekymppisiä pariskuntia jotka yhtälailla viihtyvät keskenään. Jenkkipojan jatkettua matkaansa ehdin jo huolestua joudunko viettämään loppuviikon yksinäisyydessä, mutta hetken kuluttua oleskelutilaan ilmestyi melko hipsterin oloinen saksalaispoika joka hetken juttelun jälkeen pyysi kanssaan katsomaan paikallista stand uppia. Ja ennenkun siellä kotopuolessa innostutaan liikaa, oletan ettei tää poika tykkää tytöistä.

Show oli hauska, vaikka ihan kaikki vitsit ei täysin uponnutkaan johtuen täydestä tietämättömyydestä NZ:n politiikasta ja julkkiksista. Show'n aikana oppi kuitenkin paljon eri ihmistyyppien ja alueiden persoonallisuuksista. Jäätiin vielä muutamille paikalliseen ja turkkilaisen pikaruuan kautta hostellille. Saksalaispoika jatkaa matkaansa vasta alkuviikosta ja ajateltiinkin käydä viikonloppuna vilkaisemassa drag queen showta.

Piiiiitkän matkan jälkeen vihdoin täällä!

Kone laskeutui eilen kuudelta aurinkoiselle mutta tuuliselle aucklandin kentälle. Hostellin työntekijä oli ystävällisesti ohjeistanut miten pääsen perille ja niin nappasin Airbussin ja hurautin kohti kaupunkia. Sähköpostilla saamilla ohjeilla mesta löytyi helposti. K'road city travels on pieni hostelli melko boheemilla alueella jossa paljon baareja ja yökerhoja, kuulostaa melko kalliolta. Jyrkkien portaiden yläpäässä ystävällinen respa ohjeisti huoneeseen ja näytti pikaisesti paikat. Huone on neljän hengen mixed dorm, eli ei eroa naisten ja miesten huoneilla. Huoneessa haisee vahvasti jalkahiki, kuten lähes kaikissa englantia puhuvissa maissa myös täällä pidetään sisällä kengät jalassa.

Kauan kaivatun suihkun jälkeen siirryin kahvikupin kanssa parvekkeelle herrasmiesseurueeseen, yksi jenkki ja kolme kiwiä. Uus-seelantilaiset pojat olivat tulleet eteläsaarelta aucklandiin katsomaan Nightwishiä. Keskustelimme hetken suomalaisesta metallimusiikista, josta pojat tiesivät huomattavasti itseäni paremmin. Poikien lähdettyä keikalle jäimme jenkki Devonin kanssa juomaan muutaman oluet lämpimään iltaan, juttua riitti ja luonnollisesti piti vertailla suomen ja jenkkien eroja ja puhua politiikkaa. Devon jatkaa tänään matkaa eteenpäin, mutta palaa aucklandiin sunnuntaina ostamaan auton, sovimme treffaavamme kaljan merkeissä.

Kello on nyt kahdeksan aamulla. Vaikka puoliltaöin nukkumaanmennessä väsytti aivan vietävästi, heräsin silti kuudelta kiitos aikaeron. Seitsemän aikaan siirryin oleskelutilaan nauttimaan ilmaisesta wifistä, yllättäen ainoana hereillä koko talossa. Ilmainen aamupala on tarjolla jossain, pitäisi lähteä tutkiskelemaan paikkoja. Pekoni alkoi jo tuoksua, sen perusteella on hyvä suunnistaa.

Lämpötila ulkona on tällä hetkellä vajaan 20 astetta, päiväksi luvattu +26.
Kelpaa!