Matkustaessa ihmisiä tulee ja menee. Useimpien kanssa ei vaihdeta numeroita ja joskus ei edes nimiä. Lyhyitä ystävyyksiä jotka päättyvät matkan jatkuessa. Onni on ollut saada niin monia pysyviä ihmissuhteita Melbournessa. Ensimmäisten viikkojen ystävyyksistä suurin osa on edelleen maisemissa.
The Apartment - The Asunto
Kuten joku ehkä muistaa, tammikuussa osa meidän porukasta muutti parin korttelin päähän kimppakämpään. Asunnosta on muodostunut lyhyessä ajassa jo oma konseptinsa johon viitataan pelkällä termillä "asunto".
The Asunnon asukasmäärä on kasvanut helmikuun aikana yhdellä. Torontolaisen Sabrinan epätoivoinen asunnonhaku päättyi kun Asunto päätti muuttaa huonejärjestystä ja hankkia uuden kämppiksen jakamaan kustannuksia. Porukka pyysi alunperin allekirjoittanutta mutta grilliapulaisuuden suomien ilmaisten öiden myötä oli kuitenkin halvempaa jäädä Nunneryyn. Ehdotin tilalleni Sabrinaa ja muutaman päivän kuluttua juhlittiinkin jo toistamiseen tupareita. 
Sabrina shoppailemassa Targetista tavaraa uuteen kotiin
Tupareiden pääohjelmana jenkkijuomapeli flip cup, tarkoituksena juoda muki tyhjäksi, kääntää ylösalaisin pöydän reunalle ja "flipata" se oikeinpäin, jolloin seuraava jonossa voi aloittaa. Turha edes mainita että allekirjoittaneen tyttöjoukkue peittosi pojat mennen tullen :)
The Asunnon kämppikset ovat kaikki saaneet töitä, amerikkalainen Claire työskentelee baarimikkona paikallisessa baarissa, Umberto toimii pizzakokkina olutravintolassa, Giorgio tekee yövuoroja leipomossa ja Koen tekee ovelta ovelle myyntiä. Sabrinakin sai töitä italialaisesta ravintolasta Lygon streetiltä. Pahamaineisesta Lygon streetistä hieman lisää tuonnempana.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana vasemmalla näkyvä vessan räppänäikkuna. Asunnon ainoa WC sijaitsee parvekkeella eikä lukkoa ole, onneksi ikkunasta voi kurkata onko sisällä joku :D eipä tule aika pitkäksi pöntöllä kun voi jutella ulkona istuvien kanssa.
Hyvästejä, jälleennäkemisiä ja uusia tuttavuuksia
Aina hymyilevä chileläistyttö Loreto lähti töihin farmille, Melbournesta ei töitä löytynyt joten tyttö päätti kokeilla onneaan muutaman tunnin junamatkan päässä rypäletilalla. Farmi ei kuitenkaan ollut mieluinen ja muutaman viikon kuluttua Loreto palasi ilahduttamaan meitä viikoksi odottaessaan vastausta muista paikoista. Loreto päätyi lopulta Perthin lähistölle ja viihtyy hyvin, samalla farmilla sattuu työskentelemään Asunnossa muutaman viikon majaillut Kanadalaistyttö. Loreton kanssa pidetään yhteyttä puhelimitse, suunnitteilla on vielä joku päivä matkustaa yhdessä, jollei Australiassa niin Etelä-Amerikassa tai Euroopassa.
Myös tanskalaispoika Simon palasi Sydneystä runsaaksi viikoksi jatkaakseen matkaansa länsirannikolle. Viimeisten tietojen mukaan Simon on Perthissä ja pohtii töiden hakua tai vaihtoehtoisesti uutta road trippiä.
Vaikka hyvästejä jätetään viikoittain, on Nunnery jatkuvasti täyteen buukattu joten yksinäistä ei ole koskaan. Uusi naamoja ilmestyy päivittäin. Vanhaa porukkaa on jäljellä enää minä, David ja pari muuta, on helmikuun aikana sisään valunut uusi pitkäaikaisten aalto. Nykyisenä kantisporukkana muunmuuassa kasa brittejä: Meg, Sam, Kim, Will, Dom, Liv, walesilainen Emma, jenkki Taylor, Belgialainen Anton ja hollantilaiset Pien, Thomas ja Jasper sekä aussi Donna.
Vaihtelevalla porukalla on tullut tehtyä viikottain päiväreissuja rannoille ja luonnonpuistoihin, sekä kierrelty lähialueiden tapahtumia. Melbournen kesä on täynnä tapahtumia ja aktiviteetteja, joka viikonlopulle löytyy jos jonkinlaista puuhaa.
Sydney Road street party - Brunswick music festival
Minä, Kim, Megan ja Sabrina
Labour Day weekend, työväenjuhla viikonloppu
Moomba karnevaali
Will ja pikkupojan riemu ilotulituksia odotellessa
Labor Dayn paraati
Rantapäivä Brighton Beachilla
Päiväretki Dandenong kansallispuistossa
Lepakkobongausretki Yarra-jokisuistossa
Melbournen näkyvimmät eläimet ovat opossumit ja lepakot. Iltahämärässä voi lähes poikkeuksetta taivaalle katsellessa bongata lepakon jos toisenkin. Suurin osa Melbournen lepakoista kokoontuu jokisuistoon nukkumaan päiviksi, lähteäkseen auringonlaskettua kohti keskustan puistoja.
Melbournen lepakot ovat valtavia, noin kissan kokoisia elukoita. Tarkemmin sanottuna ketun kokoisia, lajin nimi kun on Grey-headed flying fox -harmaapäinen lentävä kettu.
Melbourne Gran Prix - kisastudio Yarra joen rannalla
Viimeisenä vielä pieni tarina työnhakurumbasta. Lygon street on parin korttelin päässä sijaitseva italiaiskortteli ja työtä etsivien reppureissaajien villi länsi. Minimipalkkaa ei tunneta (17$/h), palkka maksetaan suoraan käteen, kellään ei ole työsopimusta ja työntekijän oikeudet on pelkkä vitsi. Itsekin saanut omakohtaisen kokemukseni Lygon streetiltä. Helmikuussa kävin tiputtamassa ansioluetteloni useampaan ravintolaan ja yhdestä tärppäsi koevuoro tarjoilijana. Koevuoro on noin kolmen tunnin mittainen palkaton työvuoro jonka aikana hakija arvioidaan. Työnantaja lykkäsi koevuoroni juuri ennen sen alkua pyytäen tulemaan seuraavana päivänä uudelleen. Palasin seuraavana päivänä ja parin tunnin työskentelyn jälkeen pomo ilmoitti että voivat tarjota mulle kolmesta neljään vuoroa viikossa, palkka 14$/h. Kyseenalaistin palkan pienuuden johon pomo tokaisi: "tämä on Lygon street" ja aihe oli loppuunkäsitelty. Sovimme seuraavan vuoron muutaman päivän päähän tiistaille. Innoissani kävin ostamassa mustat avokkaat kuten pyydetty ja sain vielä perään puhelun pomolta joka ilmoitti pohtineensa palkkaani ja kertoi voivansa nostaa sen viiteentoista, mahtia! Kuitenkin päivä ennen ensimmäistä työvuoroani sain puhelun pomolta joka ilmoitti ettei heillä sittenkään ole tarjota tarpeeksi tunteja eikä hän halua antaa turhaa toivoa. Puhelu päättyi lyhyeen ja näin sain sekä palkankorotuksen että kenkää ennen kuin ehdin edes töitä aloittaa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti