maanantai 18. helmikuuta 2013

Raglan, welcome to the good life

Keskiviikko. Auckland. K'road city travellers. Herätyskello pärähtää soimaan kello 6:15, viereisessä punkassa joku kääntää kylkeä. Hipsin kohti kylpyhuonetta hiljaisen hostellin käytävällä. Naapurihuoneesta kuuluu kuorsausta, hostelliasumisen riskejä. Nopean suihkun jälkeen seistään Christinan kanssa rinkat selässä Queen streetillä take away- kahvit kourassa. Määränpäänä linja-autoasema ja Raglan. Bussissa napit korviin ja Karri Koira soimaan. Maisemat vaihtuu ja aamuaurinko vaihtuu tihkusateeseen. Bussiin sataa sisälle, lopulta pakko vaihtaa penkkiriviä, suojaan pisaroilta. Raglaniin saavuttaessa sataa jo kaatamalla, onneksi hostelli on ihan pääkadun vieressä.

Hostelli on siisti ja toimiva surffikeidas, meille pidetään pieni kierros ja ilmoitetaan että joogatunti toisessa keittiössä alkaa tunnin kuluttua. Hostellista on mahdollista vuokrata halvalla surfikamat ja lainata mm. kajakkeja ynnä muita harrastevälineitä. Sisäpihaa reunustaa rivi riippumattoja ja keskellä jatkuvasti lämmin poreamme. Päätetään viipyä seuraavan viikon keskiviikkoon. Hollantilaistyttö Silke saapui myöhemmin päivällä. Hirmu mukava muutaman vuoden meitä nuorempi tyttö, Silke hymyilee jatkuvasti ja on aidosti innostunut ihan kaikesta. Aurinkokin saapui Silken mukana ja viipyi koko loppureissun.

Perjantaina otettiin puolen päivän surffauskurssi läheisestä surffikeskuksesta. Kyyti saapui aamulla puoli yhdeksältä ja kuljetti ylös kukkulalle jossa saatiin ensin tunnin pikakurssi laudan käytöstä ja aaltojen toiminnasta. Sitten rannalle ja märkäpuvut niskaan, aika hypätä aaltoihin. Meidän kolmen lisäksi mukana oli italialaistyttö Benny, ja opettaja neuvoi kutakin räpiköijää vuorollaan. Oletin että vaikeinta olisi seisomaan nouseminen, mutta lopulta hankalin vaihe tuntui olevan ylipäätään laudan päälle makuulleen hilautuminen. Kahden tunnin harjoittelun aikana useiden mahalaskujen ja sukellusten väliin mahtui muutamia onnistumisiakin. Onnistuin jopa seisomaan laudalla muutamaan otteeseen ja ratsastamaan aallolla useita sekunteja! Lauantaina vuokrattiin Silken kanssa kamat hostellilta ja vietettiin iltapäivä itsenäisesti räpiköiden, aallot olivat vähän turhan isoja meidän taidoille ja päivä kuluikin pääsääntöisesti mustelmia hankkiessa. Hauskaa puuhaa jokatapauksessa, ehdottomasti joskus uusiks. Seuraavana päivänä lihakset tosin huutaa hoosiannaa.

Maanantai. Raglan on ollut ihmiselle hyvä. Ollaan nautittu hostellin atmosfääristä ja palveluista, ihmiset ovat mukavia kuten aina ja henkilökunta mahtavaa ja vilppittömän avuliasta. Muista paikoista poiketen travellaajien valtaväestö täällä ei koostu saksalaisista vaan ruotsalaisista! Toki saksalaisiakin löytyy mielin määrin, mutta enimmäkseen sisäpihalla käyskentelee blondeja, ruskettuneita, timmejä ja elämäniloisia naapureitamme. Jokainen on vieraillut Naantalin Muumimaailmassa.

Ja ainiin! Pääsin puhumaan suomea! Kirjaston portailla istuskellessa kuulin yhtäkkiä sulosointuja; kaksi tyttöä leveällä Lappeenrannan murteella pohtivat vessan sijaintia. Tokaisin selvällä suomenkielellä sen olevan nurkan takana oikealla. Päädyttiin juttelemaan puoleksi tunniksi, tytöt ovat maassa vain pari viikkoa ja jatkavat matkaansa aasiaan. Hassua miten oma äidinkieli voi ruostua niin tehokkaasti muutamassa viikossa, viimeksi tullut käytettyä suomea 5.1 ja se kyllä tuntuu. Lausejärjestykset hyppi sinne sun tänne eikä luontevaa rytmiä meinannut löytyä. Tuntui lähes helpottavalta jatkaa Christinan ja Silken kanssa englanniksi.

Tänään on siis maanantai. Silke lähti aamulla Rotoruaan ja jäätiin Chistinan kanssa jälleen kahdestaan. Eilen käytiin paikallisella ulkoilmaklubilla juhlistamassa yhteisen taipaleen päättymistä, nyt vähän väsyttää. Sää on kuin morsian ja ajateltiin iltapäivän joogatunnin jälkeen lähteä kajakoimaan viereiselle lahdelle. Keskiviikkona jatkan matkaa Hamiltoniin ja sieltä Wellingtoniin. Christina jatkaa takaisin Aucklandiin jossa tapaa veljensä ja reissaa tämän kanssa kuukauden. Raglanin elämä on rauhallista ja leppoisaa, tuntuu kovin vaivalloiselta jatkaa matkaa ja palata sivistyksen pariin :)

























2 kommenttia:

  1. Jee Maiju, mahtavia tunnelmia välittyy tästä sun blogista. Meillä on Heikin kanssa älytön matkakuume myös, ollaan viimisen kk aikana mm.mietitty muuttoa australiaan ja sit realistisemmin ihan vaan tukholman risteilyä :D

    VastaaPoista
  2. Tähän vois varmaan sanoa, että SIISTII ! t. Ä

    VastaaPoista