Wellington

Saavuin eilen Wellingtoniin. Puolessa tunnissa selvitin tieni rautatieasemalta hostellille ja sieltä iSitelle jossa treffasin Paihialla tutustumani tanskalaisen parin Nicolasin ja Livin sekä saksalaistyttö Veran. Vera on viettänyt NZ:ssa puoli vuotta opiskellessa ja palaa parin pävän sisään takaisin Saksaan. Nico ja Liv olivat saapuneet wellingtoniin pari päivää aikaisemmin. Käytiin yhdessä lounaalla ja päivitettiin kuulumiset. Vera esitteli hieman kaupunkia kunnes tämän isäntäperhe haki Veran omiin läksiäisjuhliinsa. Kävin vielä oluella Nicon ja Livin kanssa, vetäydyttiin hostelleihimme jo alkuillasta, sillä Nicolla ja Livillä oli aamulla aikainen lautta eteläsaarelle. Sovittiin treffaavamme vielä ennen heidän Tanskaan paluutaan.

Illan vietin hostellin sisäpihalla istuskellessa. Hostelli on valtava, kolmikerroksinen sieluton kompleksi jota olen onnistunut tähän mennessä välttämään. Sisäpihalla juttelin kahden somalipojan kanssa. Toinen syntynyt Tukholmassa, toinen Århusissa. Molemmat ovat vaihdossa Lontoosta. Hämmentävä kombo somali-skandinaavi-brittiaksenttia :)

Tänään vietin päiväni kaupungilla kuljeskelemalla. Wellington on älyttömän hieno kaupunki, varsinkin satama-alue on modernine arkkitehtuurineen vaikuttava. Satamassa sijaitsee myös valtaa Te Papa museo, jossa ilmainen sisäänpääsy ja wifi. Iltapäivällä päätin pysähtyä lounaalle ja astuin sisään mukavan oloiseen kahvilaan. Kassan kanssa jutustellessa tämä kehui mun kalevalakaulakorua ja kysy tämän alkuperää. Kun vastasin että Suomesta, totesi nainen että keskustelu voidaankin sitten jatkaa kotimaisella. Jonna on asunut uudessa seelannissa kuusi vuotta ja on naimisissa täällä.

Jonna kysyi illan suunnitelmista, ja kun kerroin ettei niitä ole, Jonna ehdotti lasillista keskustassa. Tämä sopii vallan mainiosti ja sovimme tapaamamme hostellin lähellä olevassa ravintolassa. Mahtavaa :)