Ensimmäinen lento Singaporeen 11,5 h. Koneessa viereen istuu suomalainen nainen vuoden ikäisen tyttärensä kanssa. Parivaljakko asuu Camberrassa ja on ilmeisesti ollut Suomessa joulunvietossa. Jutustellaan mukavia, pieni tytär on peloton ja ottaa kontaktia virnistellen. Eilinen uudenvuoden vietto ja puoliltaöin lähtevä lento imivät voimat ja sain kerrankin nukuttua lennon aikana, viiden tunnin unet lyhensivät mukavasti matkaa. Suomalainen Anu antoi yhteystietonsa siltä varalta että päädyn jossain vaiheessa Camberraan.
Perillä Singaporessa olo on väsynyt ja hämmentynyt, koneessa syöty aamiainen antoi illuusion aamusta kellon ollessa paikallista aikaa jo kuusi illalla. Lentokenttä on vahvasti ilmastoitu ja viileä, vasta ulkoterassille astuessa päiväntasaajan kuuma kostea ilma herättää tajuamaan ettei enää olla kotikulmilla. Parin tunnin odottelun ja kahvittelun jälkeen aika jatkaa kohti määränpäätä. Koneeseen lastaus viivästyi puolella tunnilla koneen sisälämpötilan noustua liian korkeaksi, lopulta lämpötila saatiin laskettua ja ilmaan päästiin yhdeksän maissa.
Toinen lento kului unen ja valveen rajamailla, onneksi vain 7,5h. Toisaalta liian lyhyet unet saavat silmät painumaan väkisin kiinni, toisaalta sisäinen kello kertoo että on päivä eikä keho suostu vaipumaan uneen. Kolme elokuvaa ja pari ateriaa myöhemmin saavumme Melbourneen kellon ollessa hieman yli seitsemän aamulla. Rajatarkastukset sujuvat vauhdilla, vilkaisivat passia ja maahantulokorttia. Ei ylimääräisiä kysymyksiä tai uteluita.
Ulkona lämpötila kipuaa puoli yhdeksän aikaan jo kolmeenkymppiin, iltapäivälle on luvattu yli neljääkymmentä. Lentokentältä bussilla parikymmentä minuuttia Southern Cross juna-asemalle ja siitä toisella bussilla hostellille. Sisäänkirjautuminen on mahdollista vasta yhdeltätoista, saan jättää rinkkani säilytykseen ja nauttia ilmaisesta aamiaisesta odotellessa. Maapähkinävoi-hillo-voileipä tuo heti reissun tuntua. Hostellissa ihmiset alkavat vasta heräillä, näin kovissa lämpötiloissa ulkona on turhaa oleskella joten mihinkään ei ole kiire. Uuteen paikkaan tulo on aina vaivaannuttavaa, ihmiset tervehtivät olohuoneeseen tullessa mutta olo on hieman ulkopuolinen. Aikaa myöten helpottaa, jälkikäteen tulee ihmeteltyä miten sitä onkin voinut jännittää niin kovin.
Päivä kuluu ilmastoidussa olohuoneessa kirjaa lueskellen. Väsymys on uskomaton mutta päätin valvoa iltaan ettei unirytmi käänny ihan päälaelleen. Iltapäivällä vatsa alkaa kurnia ja uskaltaudun lyhyen kävelymatkan päässä olevalle kauppakadulle. Lämpötila ulkona on noin neljässäkymmenessä, lisänsä tuo raju tuuli joka kuitenkin viilennyksen sijaan tulikuumana tuo tukalan olon jopa varjossa. Käyn syömässä hyvän burgerin ja jään viileään kahvilaan jääkahvin ja ilmaisen wifin seurassa. Vielä kun pari tuntia pysyy hereillä niin kyllä se tästä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti