Kahdessa viikossa on ehtinyt saada paljon ystäviä. Hostellissa on paljon työtä ja asuntoa hakevia joilla vierailu on venynyt parista yöstä viikoiksi, jopa kuukausiksi. Asunnot ovat kalliita ja hyvä kimppakämppä vaikeaa löytää. Suurin syy jäämiselle on kuitenkin hyvä ilmapiiri. Vaikka sänkyjä hostellissa onkin yli sata, on keittiössä tai pihalla aina joku tuttu jonka seuraan liittyä. Perusporukka on tiivistynyt vajaaseen kymmeneen, vakionaamoina ainakin hollantilainen Koen, tanskalainen Simon, jenkki Claire, italialaiset Umberto ja Giorgio sekä ruotsalainen David. Ollaan muodostettu ruokapiiri ja kokkailtu vuorotellen toisillemme, eilen tein koko porukalle jo kulttimaineen saavuttanutta avokadopastaa.
Keskiviikkona tehtiin luokkaretki Deja Vu- baariin jossa jenkki Dan on töissä, jäin sulkemisajan jälkeen baarimikkojen kanssa istumaan iltaa ja aamuyön piirakoiden kautta taksilla hostellille. Taksin takapenkiltä löytyi nuoren tytön lompakko, lähetin tytölle Facebookissa viestin mutten saanut vastausta. Tänään vien lompakon poliisilaitokselle kunhan kartoitan mistä sellainen löytyy.
Vasemmalta oikealle: Niv, Sara, Koen, Giorgio, David, Dan, Simon, Claire ja Riku
Torstaina osallistuttiin Koenin kanssa ilmaiselle ohjatulle kävelykierrokselle Melbournen keskustassa. Vaikka kaupunki alkaa olla melko tuttu, oli mielenkiintoista kuulla historiallisia faktoja ja pieniä vinkkejä minne mennä. Melbournessa parhaat kahvilat ja baarit sijaitsevat piilossa kujilla, löydettiin kierroksen aikana pari mahtavaa kuppilaa joissa pitää vierailla kun palaan Tasmaniasta.
Huomenna on lähtö, haikea olo mutta kiva päästä vihdoin liikkeelle. Kaksi viikkoa täällä on kulunut hujauksessa vaikka toisaalta tuntuu että täällä olisi asunut jo kuukausia. Jouduin tänään vaihtamaan huonetta sillä meidän dormi on varattu seuraavaksi viikoksi isolle porukalle. Jouduin siis luopumaan ihanasta takimmaisen nurkan alapunkastani 12 hengen dormissa ja siirtymään vikaksi yöksi viereisessä rakennuksessa olevaan Guethouseen viiden hengen huoneeseen. Tuo nurkka ehti tuntua jo toiselta kodilta ja yhden yön vuoksi muuttaminen turhauttaa. Fiininmpi ja väljenpi Guest house on yleensä varattu perheille ja pariskunnille mutta Australian Openin vuoksi sänkyjä on lisätty myös sinne. Vaikka keittiö ja kylpyhuone ovat huomattavan paljon isommat ja siistimmät, tuntuu talo hiljaiselta ja yksinäiseltä, onneksi naapuri ei ole kaukana.
Perjantai on ollut helteinen ja hiostava, päivä on kulunut Simonin, Umberton, Pollyn ja Clairen kanssa viereisessä puistossa makoillen ja Scopaa pelaten. Scopa on italialainen korttipeli jonka italialaiset ovat tuoneet porukkaan, vähän bridge henkinen jota pelataan yksin tai pareittain.
Kohta pitäisi alkaa valua takaisin hostellille, parin tunnin päästä alkaa jokaperjantainen ilmainen grilli-ilta hostellin sisäpihalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti