Hostellielämää

Yksin matkustaminen oli paras päätös ikinä. Seurassa matkustaessa ei tule niin helposti juteltua vieraiden ihmisten kanssa, kaverin kanssa suomen puhuminen kun on niin helppoa. K'roadilla moni matkustaa yksin, ja terassilla onkin vain parissa päivässä syntynyt monta tuttavuutta joiden kanssa viettää aikaa.

Viiden Aucklandissa vietetyn päivän aikana on tullu käytyä stand up-illassa, taidemuseossa, leffassa (Le Mis <3), käyty tsekkaamassa K'Roadin yöelämä ja hengailtu paljon terassilla.

Terassilla istumisesta puheenollen, lauantaina oli mahtavin päivä ikinä. Heräsin siinä yhdentoista aikaan ja kävin suihkussa, lämmitin edellisen päivän thairuokaa ja istahdin terassille. Päivä kului istuskellen ja ukulelea räpytellen, jengi kävi kääntymässä ja juttelemassa. Jossain vaiheessa tajusin istuneeni 6h yhteen menoon ja hain lisää ruokaa. Illan mittaan jengiä valui takaisin hostellille ja jokainen kävi hajoilemassa suomalaistytölle joka edelleen kököttää samassa tuolissa. Lopulta istuttiin koko porukka iltaa terassilla. Ihan mahtava päivä, istumista kertyi lopulta 13h, ehkä rennoin päivä moneen vuoteen.

Parin päivän sisällä suurin osa meistä jatkaa matkaansa, mutta fb:n avulla on helppo olla yhteyksissä ympäri NZ:tä palloilevien kanssa. Verkostoituminen on järkevää, sillä ilman suunnitelmaa matkustaessa voi saada hyviä vinkkejä paikoista joissa käydä ja hyvällä tuurilla saada apua työn saannissa. Esimerkiksi saksalaistyttö Christina, jonka kanssa kävin tulivuorella, lähti tänään pohjoiseen työskentelemään jonkun perheen pyörittämässä baarissa jossa on ilmainen majoitus. Paikka ottaa kuulemma monta travellaajia kerralla hommiin ja Christina kehottikin ottamaan yhteyttä jos eksyn sinne suunnalle, lupasi suositella mua perheelle.

Jenkkipoika Devon palasi toissapäivänä K'roadille sillä sunnuntaisin aucklandissa järjestetään automarkkinoita joista voi halvalla ostaa käytettyjä autoja. Auto löytyi ja tänään poika jatkaa matkaansa tuntemattomille reiteille. Itsellä on vielä yksi yö K'roadilla mutta jos saan houkuteltua pojan jäämään vielä huomiseen, saatan liittyä seuraan jakamaan bensakustannukset.

Saa nähdä mistä sitä itsensä vielä löytää, jos ei muuta niin huomenna rinkka selkään ja bussiasemalle ihmettelemään minne sitä lähtis :)